Perintöriidat

Perintöriidat

Perintöriidat

 

Useimmiten perinnönjako saadaan toimitettua sovinnollisesti niin, että kaikki pesän osakkaat ovat yhtä mieltä jaosta ja tyytyväisiä lopputulokseen. Perinnönjaon eri vaiheissa voi kuitenkin helposti syntyä erimielisyyksiä. Riitoja voi syntyä perinnönjaosta sovittaessa tai pesänjakajan hallinnon aikana.

Perintöriitoihin liittyvissä asioissa asiantuntijan puoleen kääntyminen on usein arvokasta jo sen vuoksi, että monet perillisen oikeuksia turvaavat keinot vaativat tältä aktiivisia toimia tietyn määräajan kuluessa.

Useimmiten kustannustehokkainta on reagoida heti riidan alkuvaiheessa.

Tavanomaisia riidan aiheita syntyy esimerkiksi seuraavissa asioissa.

Lakiosa, ennakkoperintö ja suosiolahja

Vainajan rintaperillisellä eli suoraan alenevassa polvessa olevalla henkilöllä on mahdollisesta testamentista riippumatta oikeus saada lakiosansa jäämistöstä. Lakiosa on määrältään puolet siitä, mitä perilliselle lain mukaan kuuluisi. Lakiosaa on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut testamentin tiedoksi.

Mikäli vainaja on kuitenkin antanut jollekin perilliselle ennakkoperintöä tai suosinut yhtä perillistä muiden kustannuksella, tulee annetut suoritukset ottaa huomioon perinnönjaossa. Erimielisyyksiä syntyy helposti siitä, onko jollekin perilliselle annettu luovutus ylipäätään luonteeltaan ennakkoperintöä tai suosiolahja. Toisaalta riitoja syntyy, kun arvioidaan minkä arvoisena luovutus tulee ottaa huomioon perinnönjaossa.

Jos lakiosaa ei voida enää täyttää pesässä olevalla varallisuudella, on tietyissä tapauksissa vaadittava lakiosan täydennystä käräjäoikeudessa määräajassa nostettavalla kanteella.

Testamentti

Mikäli testamentti on tehty lähellä vainajan kuolemaa, on riitakysymyksenä usein testamentin tekijän terveydentila ja siihen perustuva kyky ja kelpoisuus testamentin laatimiseen. Testamenttia on moitittava käräjäoikeudessa nostettavalla kanteella määräajassa.

Toisaalta testamentti saattaa olla tehty jo vuosikymmeniä ennen perinnönjättäjän kuolemaa. Tällöin testamenttimääräykset saattavat olla perinnönjaossa vaikeasti tulkittavissa tai toteutettavissa. Ei ole tavatonta, että epäselvästä testamenttimääräyksestä syntyy riitaa.

Jakoratkaisut

Kuolinpesään määrätty pesänjakaja tekee perinnönjaossa ratkaisun siitä, mitä omaisuutta kukin perillinen saa ja minkä arvoisena mikäkin omaisuuserä otetaan huomioon.

Jakoratkaisu sitoo osakkaita, elleivät he moiti perinnönjakoa. Mikäli perillinen on tyytymätön jakoratkaisuun, tulee perinnönjaon moitekanne nostaa käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jako on toimitettu.

 

< Takaisin perhevarallisuusoikeus sivulle